Seitsemän veljestä

Aleksis Kivi sijoittaa kertomuksensa Seitsemän veljestä Jukolan taloon, joka seisoo eteläisessä Hämeessä mäen rinteellä liki Toukolan kylää. Veljeksiä on seitsemän, Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero, ja Tuomas ja Aapo sekä Timo ja Lauri ovat kaksoispareja. Isä, ankaran innokas metsämies, kuoli tapellessaan karhun kanssa, ja hänen metsäretkiensä vuoksi talo joutui rappiolle, eivätkä pojatkaan kyenneet kyntöön ja kylvöön, sillä he olivat perineet saman innon metsän otusten pyyntöön.

Kun Juhani tunnustaa rakastavansa »Männistön muorin» Venlaa, Tuomas, Timo ja Eero myöntävät tytön miellyttävän heitäkin, mutta Lauri ei takerru asiaan. Toisaalla veljekset ovat kiven päällä vihaisen härkälauman ympäröiminä, ja Aapo vertaa kiveä piiritettyyn linnaan, sanoo »olkoon yksi, jonka järkevätä sanaa jokainen kuulkoon» ja kehottaa Juhania hillitsemään itsensä ja koko velisarjan. Kirjan alussa olevan huomautuksen mukaan Seitsemän veljestä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1870 neljänä vihkona.