Ulla Fersen

Ulla Fersen on G. H. Mellinin historiallinen novelli, jonka ensimmäinen luku kuvaa Hiidenmaan läntistä niemeä Suomenlahden suulla ja niemekkeen kärjen kalliolle rakennettua valotornia. Kreivi Telepnoff väittää seurassa, että Ruotsin kuningas on hävittänyt itsensä rakentamalla joukon uusia, eriskummallisia aluksia. Parooni toivoo, ettei mikään riko rauhaa, ja muistuttaa, että he ovat itse ruotsalaista sukuperää ja että heidän esi-isänsä vannoivat aikoinaan uskollisuutta Ruotsin kruunulle.

Kapteeni Sjöstjernalle paroonitar sanoo ruvenneensa lempimään häntä kuin omaa poikaansa ja pyytää häntä tulemaan heille niin pian kuin mahdollista. Natalia ja Sjöstjerna tarttuvat vaieten toistensa käsiin, ja heidän katseensa yhtyvät kuutamossa. Sjöstjerna sanoo tahtovansa kuulla häiritsemättä, mitä vanhuksella, tornin vartijalla, on sanottavana, ja käskee sotamiesten viedä vangit alas. Korpraalin kysyessä, ovatko Telepnoff ja vanha parooni myös vankeja, Sjöstjerna vastaa vartioivansa heidät itse.